Keski-Vietnam: tutuilla reiteillä Hongkongista Hoi Aniin

Tänä vuonna teimme jotakin poikkeuksellista; päätimme palata heti seuraavana vuonna samoille alueille, missä edellisenä olimme. Se kertoo siitä, miten paljon pidimme Vietnamista vuosi sitten.

Yhden pysähdyksen taktiikalla Da Nangiin

Olimme jo viime vuonna testanneet reitin Hongkongin kautta Da Nangiin. Tällä kertaa tiesimme, mitä lentoyhtiötä välttää, sillä Vietjet oli viime vuonna sellainen pettymys ja stressitekijä, ettei sitä haluttu uudestaan. Nyt siis lensimme Finskillä Honkongiin ja sieltä seuraavana päivänä HK Expressillä Da Nangiin. Finnairin lento Honkkariin laskeutuu niin myöhään, että samana päivänä jatkolentoa ei enää ehdi järjestämään. Paluumatkan pystyy vetämään yhdellä stintillä, koska paluulento Suomeen lähtee myöhään illalla, joten sille ehtii Vietnamista liiankin hyvin.

Jos Honkongista haluaa vinkkejä, kerroin niistä viime vuoden matkapäiväkirjassa. Tänä vuonna piipahdus oli niin lyhyt, että kävimme samassa lasten suosikkiaamupalapaikassa kuin vuosi sitten, ja kävelyllä Botanical gardenissa. Ihan samat reitit siis kuin viimeksi. Nyt meillä oli kuitenkin mukana Miehen vanhemmat ja veljet perheineen, joten pääsimme näyttämään pikaisesti tuttuja kulmia. Mutta se on pakko mainita, että HK Express on toistaiseksi paras aasialainen halpalentoyhtiö, jolla olemme koskaan matkustaneet. Sekä lento Da Nangiin että sieltä takaisin Honkkariin lähti minuutilleen ajallaan ja laskeutui minuutilleen ajallaan, boardaukset ja check-innit toimivat moitteettomasti ja koko kokemus oli jotenkin, noh, kiinalaisen täsmällinen. Vahva suositus, jos kaipaa stressitöntä edullista lentoyhtiötä.

Kiitos HK Express täsmällisestä budjettilentämisestä.

Kahden talon taktiikalla Hoi Anissa

Meillä oli Hoi Anissa yhdeksän päivää aikaa. Valitettavasti emme saaneet koko ajaksi yhtä taloa, vaan jouduimme viettämään ensimmäiset pari yötä vanhan kaupungin pohjoispuolella valtavassa Mian villassa, joka sijaitsi tiiviisti asutetulla alueella. Talo oli kiva ja kävelyetäisyydellä vanhan kaupungin keskustasta, mutta yhteisiä ulkotiloja siinä ei tietenkään liiemmin ollut, koska se sijaitsi ihan kaupunkialueella. Allas sisäpihalta toki löytyi, ja serkukset viettivät siellä ehkä 90 % talollaoloajastaan.

Loma ja uima-allas, mikä ihana asia.

Molemmat talot olivat saman vuokraajan kautta Airbnb:stä varattuja, ja koska meitä oli suuri porukka ja yli viikon vuokraus, saimme ilmaiset lentokenttäkuljetukset sekä siirtokuljetuksen villalta toiselle. Niin Mian villa kuin Ylang Garden villa olivat valtavan hyvin varusteltuja ja hoidettuja: villamanagerien kautta sai järjestettyä kaiken. Varasimmekin heidän kauttaan sekä päiväretkiä että hierontoja. Reilussa viikossa hierojat kävivät kolme kertaa villallamme, ja kerran menimme spahan meille suositeltuun paikkaan. Voiko lomailu olla oikeasti helpompaa?

Serkusten ensikosketus HoiAnin kahviloihin.

Lisäksi aamiainen tultiin tekemään talolle sovittuun aikaan, ja siihen sai toivoa haluamiaan asioita. Jääkaapeissa oli vettä, limuja ja kylmää olutta, jotka maksettiin vuokrauksen lopussa. Hinta oli edullisempi kuin kaupassa. Siivoojat kävivät parin päivän välein ja allas putsattiin samalla syklillä. Todellista helppouden maksimointia.

Ylang Garden villa ja ihana jokimaisema

Kokonaisen viikon vietimme lähempänä meille tuttuja kulmia, vanhan kaupungin itäpuolella, joen rannalla. Alue oli monella tavalla miellyttävämpi kuin edellinen; kauppoja ja ravintoloita oli ihan omilla kulmilla, ja tässä villassa oli myös 10 pyörää, joita sai käyttää ilmaiseksi ja mennä joko vanhaan kaupunkiin tai rannoille. Molempiin fillaroi talolta noin 20 minuuttia.

Ihanan ulkokeittiömme ihana kisu, kavereiden kesken Vatanen.

Ylan Gardenissa ulkotila oli varsin viihtyisä ja isolle porukalle sopiva. Koko villa koostui kahdesta erillisestä rakennuksesta, joissa molemmissa oli makuuhuoneita. Niiden välissä sisäpihalla oli biljardipöytä, ja isomman rakennuksen sivussa ihka oikea sauna, vieläpä ihan hyvä sellainen. Pojat lämmittivät sen harva se ilta. Joen ja asuinrakennusten välissä oli iso, katettu ulkokeittiö, johon aamupala tultiin tekemään aamuisin, sekä iso ja viihtyisä allasalue. Näkymä joelle oli kertakaikkisen rauhoittava, ja villan manageri Su aivan ihana ihminen, joka vaikka seisoi päällään meidän toiveittemme mukaan.

Illan laskeutuminen ja golden hour alakerran makuuhuoneen trassilta.

Ainoa villan pieni miinuspuoli liittyi alimman kerroksen makuuhuoneisiin, jotka me lapselliset perheet otimme, jotta altaalta vessaan juoksu ja vaatteiden vaihto olisi mahdollisimman vaivatonta. Kenties se, että oltiin maan tasossa, teki sen, että huoneitten ilma ei ollut kovinkaan hyvä ilmastoinnista huolimatta. Ylemmissä kerroksissa ilma kiersi eri lailla, ja lasten sekä muiden kanssamatkustajien huoneissa olikin ihan erilainen ilma kuin meillä altaan tasolla.

Mutta illan alkaessa hämärtyä meditatiivisen jokimaiseman tuijottelu kompensoi lievän tunkkaisuuden.

Lunar New Year

Yhtä asiaa en ollut ennalta tajunnut, ja se liittyi aasialaiseen uuteen vuoteen, Lunar New Yeariin. Vietnamissa sitä nimittäin juhlitaan koko viikon, ja juuri sen viikon, jonka olimme siellä. Asiassa on kaksi puolta: yhtäältä pääsimme näkemään sellaiset juhlat, joita emme osanneet kuvitellakaan, toisaalta paikallisetkin olivat lomalla, kadut aivan täynnä ja puolet kaupoista ja ravintoloista kiinni. Lisäksi auki olevilla hinnat olivat 10% korkeammat, koska Lunar New Year…

Mies ja Mini ja uuden vuoden juhlamaisemaa.

Ehkä ihmisiä olisi voinut olla aavistuksen vähemmän, mutta eipä sekään lopulta haitannut. Se hiukan haittasi, että esimerkiksi spat ja muutama lempiravintolamme olivat kiinni lähes koko viikon. Nyt voin kuitenkin sanoa, että olen vaihtanut uuden vuoden Aasiassa, ja tiedän, että ne juhlat ovat pitkät ja niitä juhlitaan pieteetillä.

Koko matkaseurue ja uuden vuoden illallinen vanhassa kaupungissa.

Jollain kummalla tuurilla onnistuimme saamaan uuden vuoden aattona pöydän joen rannasta kymmenelle ja söimme huikean hyvän aterian pitkällä kaavalla. Lapsia hiukan painoi vielä pitkä matka, eivätkä he jaksaneet jäädä enään sen jälkeen ihmisvilinään kaupungille, mutta aikuisista osa jatkoi uutta vuotta vielä talolla biljardipöydän äärellä. Ehkä aika myöhäänkin.

Aivan ihana spa-kokemus

Kun Lunar New Year -viikko oli vihdoin ohi ja paikat avasivat normaalisti oviaan, tartuimme tilaisuuteen ja menimme Sun suosittelemaan spahan, joka sijaitsi 210 metrin päässä talostamme. Se oli aivan älytön kokemus: 90 minuutin hieronta, 30 minuutin jalkahoito ja pedikyyri lakkauksineen maksoi 12,5 € ja sisälsi lounaan, välijogurttikulhon hedelmineen ja loputtomasti ihanaa inkivääriteetä. En käsitä. Vahva vahva suositus Lotus Zen Spalle, jos Hoi Anin nurkilla satut pyörimään.

Yhtenä päivänä fillaroimme viime vuoden hotellille, Coco Riveriin. Siellä hotellin henkilökunta meinasi revetä liitoksistaan, kun he tajusivat, että olimme palanneet. Vietimme pitkän lounaan rantaravintolassa, ja sielläkin päädyimme pitkään pitkään hierontaan spassa. Tämä ehkä siksi, että itse hotellin johtaja tuli tervehtimään meitä, kun oli kuullut, että olimme taas mestoilla, ja antoi meille samalla tuntuvat alennukset kaikista span palveluista. Joskus ystävällisyys palkitaan. Tuli tosi hyvä ja lämmin mieli, kun jokainen viime vuoden reissun ihanista ihmisistä muisti meidät ja tuli halaamaan ja juttelemaan. Nämä hetket ovat niitä, minkä vuoksi jaksaa matkustaa - upeita kohtaamisia ja ystävyyttä yli maiden, maanosien, uskontojen ja kansallisuuksien. Sitä haluan lapsilleni opettaa niin paljon kuin pystyn.

Iloinen jälleennäkeminen Coco Riverissä.

Kirjoitan seuraavaksi parista retkestä, jotka teimme. Nyt fiilistelen vähän reissumuistoja ja lepuutan näppistä. Ja ylihuomenna lähden viikoksi työreissuun Alicanteen, mutta ehkä kirjoitan kakkososan Vietnamin reissusta sitten Espanjasta käsin.