Suuri kesälomaraati on puhunut – kesällä Kyprokselle!

Muutama viikko sitten istuimme olohuoneessa karttapallon ääressä illallisella, ja kävin läpi vaihtoehdot. Sitten lapset saivat perustella ja valita, ja Miehelläkin saattoi jotain sananvaltaa päätökseen olla. Mutta suuntaamme siis kesällä Välimeren perukoille, Kyprokselle. Siellä ei ollakaan koskaan käyty.

Kypros, vierivieressä turisteja vai kivoja sivurantoja?

Mitkä olivatkaan vaihtoehdot?

Meitä on lähdössä tänä kesänä meidän jengin lisäksi kaverini Minna lapsensa kanssa, eli kuusi henkeä, kolme aikuista ja kolme lasta. Lento Milanoon ja siitä Gardalle tai Comolle hylättiin siksi, että pienimmän reissaajan kanssa Dolomiittien patikoinnit olisivat olleet vähän turhan haastavia, ja päätimme mennä sinne joskus toiste aktiivisemman loman merkeissä. Meillä oli selkeästi havaittavissa, että viime taalven tietoinen valinta ei niin rantalomaan vaan enemmän seikkailun suuntaan kääntyi kesäloman valinnassa siihen, että nyt olisi helpon lomailun vuoro. Ei seikkailua, mieluummin uintia ja lepäilyä.

Gardan upeat maisemat jäivät tällä kertaa myöhempien matkojen kohteiksi.

Tämän ajatuksen toteutumiseen Barcelonan vieressä sijaitseva Costa Bravan rannikko olisi toiminut mainiosti, mutta lapsia ei innostanut Espanja (tälle ei löytynyt selityksiä). Myöskään vaihtoehtona ollut Ranskan Riviera ei kiinnostanut edes Costa Bravan vertaa, joten se jäi äänestyksessä hännille. Ja aivan yllättäen kärkisijalle kiilasi Kypros seuraavin perustein:

Costa Bravan viehättävät pikkukylät eivät tänä kesänä kutsu meitä.

- takuuvarma lämpö ja hyvät rannat
- kaikki meistä pitää kreikkalaisesta ruuasta ja Kyproksen keittiö on kai aika lähellä sitä, with a twist
- loistavat snorklausvedet, mahdollisuus nähdä jopa merikilpikonnia ihan vaan rannasta snorklaillessa

Eipä siihen sitten muuta vaadittu: varasin lennot Larnacaan, ja kesän matkan suunnittelu saattaa toden teolla alkaa.

Heipä hei Larnaca, täältä tullaan - jollei Finnair peru meidän lentoja…

Kypros haltuun – mitä teen ensin?

Tällä kertaa matkan järjestelyn pääteemat olivat seuraavat: sekä meidän että kaveriperheen päätoive oli helppous ja rantaelämä. Tarvitsimme siis kivan talon läheltä rantaa ja ravintoloita – sellaisen paikan, missä kaikki on käden ulottuvilla. Ja kas, Kypros alkoi heti ensi googlailulla paljastaa turisteille tarkoitetun puolensa, sillä tämän kuvauksen mukaisia taloja löytyi PAL-JON! Voin väittää, ettei missään tarjonta ole ollut yhtä laaja ja siksipä pitikin vetää jopa vähän hätäjarrua, ja alkaa tutkia, mihin päin oikeasti kannattaisi kolmen lapsen kanssa mennä. Noin laaja tarjonta kertoo myös tosi hurjasta turismista, ja koska me emme erityisesti pidä turistien täyttämissä keskuksissa hengailuista, oli ensimmäinen tehtäväni selvittää, mihin päin kannattaisi suunnata.

Ja missä olikaan kirkkaista vesistä kirkkaimmat, jotta snorklausvaje saadaan tyydytettyä?

Snorklaus ja rannat edellä

Kolmen lapsen kanssa emme kaivanneet hurjaa yöelämää tai satoja rantaravintoloita. Sen sijaan aloin googlata paikkoja, joissa snorklaus olisi hyvää ja meno vähän iisimpää. Pikku hiljaa aloin kaventaa tähtäintäni pois Larnacan lähiseuduilta tai Agia Navan yöelämäpainotteisesta alueesta. Limassolin luksusvillat ja näyttäytymisrannat eivät myöskään oikein kutsuneet meitä näillä lomatoiveilla.

Ei Limassolia, mutta kalaravintoloita kyllä kiitos!

Pikkuhiljaa aloin tulla vakuuttuneeksi siitä, että Fig Tree Bayn ja Protarasin alue voisi olla meidän suuntamme: näiden alueiden lähistöllä olevien pikkurantojen vedet olivat suosittelujen mukaan parhaita snorkalukseen ja kilpikonnien bongaamiseen, ja etenkin Kalamies-nimisen rannan (jolla ei ole mitään tekemistä suomen kielen kalamies-sanan kanssa) ympäristöstä saattaa päästä ihan helposti kilpikonnien jäljille. Siispä aloin etsiä taloa sieltä suunnalta, ja päädyin lopulta Perneran kylässä, Protarasin liepeillä olevaan alueeseen, josta olisi ihan kävelymatka niin Perneran kuin Kalamiehenkin rannalle. Lisäksi ainakin googlemapsin mukaan alueella olisi lukuisia ravintoloita ja kauppoja parin sadan metrin säteellä, mutta silti alue oli pahimpien bilekatujen ja keskuksien ulkopuolella. Siis täydellistä.

Protarasin ja lähialueiden rannat ovat tulevan kesän kohteemme.

Talo kaikilla herkuilla

No, kun olin saanut mieleisen alueen haarukoitua, alkoi seuraavien verkkojen heittely: mikä talo olisi tarpeitamme vastaava. Ja tämäkin näytti Kyproksella olevan helpompaa kuin monessa muussa paikassa, sillä kolmen makuuhuoneen villoja omalla uima-altaalla, ilmastoinnilla, grillillä ja muilla herkuilla oli ainakin vielä maaliskuussa hurjan monia ja erittäin lompakkoystävällisellä hinnalla.

Tällaisia villoja oli todella hyvällä hinnalla paljon saatavilla. Yön hinta jäi alle 150€.

Mitä lähempänä rantaa haluaa olla, sitä enemmän luonnollisesti maksaa, mutta 5-10 minuutin kävelymatkan päästä löytyi valtavan kivoja vaihtoehtoja melkeinpä kymmeniä. Tämäkin kieli siitä, että turismi on alueen pääelinkeino ja valikoimaa on paljon, joten emme asuisi missään ihanassa pikku sivuvillassa ja ihanassa autenttisessa kylässä, vaan yhdessä kymmenistä samanlaisista turistivilloista lähellä rantaa. Mutta tällä kertaa emme halunneet antaa sen haitata, sillä helppous ja toimivuus oli reissun pääteema. Päädyimmekin lopulta ei halvimpaan eikä kalleimpaan kategoriaan, vaan johonkin siltä väliltä, ja Passion Villa näytti juuri passelilta meille. Myöhempi blogi varmasti kertoo, oliko näin.

Entäpä se Kypros, mitä voi odottaa?

Kuumaa, kuumaa. Ei sitä bändiä vaan hellelukemia kenties niin paljon, että heikompia heikottaa. Heinäkuun ensimmäinen viikko tuskin on vielä pahin pätsi – heinäkuun loppu ja elokuu olisi sitä – mutta kyllä tämäkin ajankohta tulee koettelemaan etenkin Teinin kuumansietokykyä. Hän ei ole kiehuvien helteiden suurin fani, vaikka onkin niissä hengaillut omien sanojensa mukaan enemmän kuin tarpeeksi. Mutta helteillä ainoat oikeat tavat selvitä ovat nämä:

- aina kun mahdollista, meressä
- aina kun ei meressä, uima-altaalla
- paljon vettä kaikille koko ajan
- aurinkorasvaa kyllästymiseen saakka
- varjopaikat kaikkialla. Ei koskaan rannalle ilman mahdollisuutta varjoon.
- hattu päässä aina kun ei vedessä – myös aikuisilla (minä olen tässä se huonoin ihminen)
- ja sanoinko jo, että koko ajan vettä kaikille

Tämä on Pafosista. Sinne varmaankin on piipahdettava.

Talomme puutarhassa oleva grilli kieltämättä kiinnostelee. Vaikka usein olemme olleet kesämatkoilla toisen perheen kanssa, josta löytyy toinen grillausmies, siitä huolimatta tälläkin kokoonpanolla uskon grillin kuumenevan useampana iltana, kun päivän pahin lämpötila alkaa hellittää.

Omat vanhempani ovat joskus 15 vuotta sitten olleet Kyproksella Pafosissa, joka oli erään matkaoppaan suositus heille. Se on ilmeisesti alue, joka on täynnä historiaa ja raunioita - kiinnostavaa aikuisille - mutta meille ehkä korkeintaan kiinnostava retkikohde. Vanhemmat kuitenkin pitivät paikasta todella paljon, joten hetken harkitsin sitä, ja sitten totesin, että rannat voittavat rauniot tällä kertaa. Vaikka on Pafosin alueella hienoja rantoja myös - mutta ei niitä kilpikonnia.

Tässä kirjoittaessa kysyin Mieheltä, mitä hän odottaa Kyprokselta, ja vastaus on snorklausta. Selkeästi viime talven Vietnam jätti meille aukon, joka on täydennettävä!

Väliblogi, mutta piipahdammeko jossain ennen Kyprosta?

No siihenhän on vielä aikaa vaikka kuinka paljon! Sitä ennen voisin kertoa esimerkiksi Kreetasta. Ja ehkäpä Kreetan lisäksi vaikka Dubaista. Onhan näitä reissuja vielä kirjaamatta, joten stay tuned. Mutta jos tämä innosti lähtemään Kyprokselle kesällä, saa laittaa kysymyksiä tai vinkkejä. Mielelläni vaihdan ajatuksia.